Korkein oikeus linjasi vastaajan selvitysvelvollisuudesta

Korkein oikeus on linjannut yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa ennakkoratkaisussaan KKO 2026:24, että näyttötaakka voi riita-asioissa siirtyä väitteen esittäjän vastapuolelle jo varhaisessa vaiheessa, jos väitteen tueksi on esitetty varteenotettavaa näyttöä ja vastapuolella on selvästi paremmat mahdollisuudet esittää näyttöä riitaisesta kysymyksestä. Mikäli vastapuoli ei tällöin täytä omaa todistustaakkaansa, voidaan kantajan katsoa näyttäneen kanteensa toteen.*

Yksityisen pysäköinninvalvonnan näyttökysymyksen perusongelma on ollut, että auton omistaja ei välttämättä ole itse pysäköinyt autoa valvotulle alueelle ja siten tehnyt itse sopimusta auton pysäköinnistä. Korkein oikeus linjasi, että vastaaja ei voi pelkällä vastaväitteellä vapautua vastuusta, vaan hänen tulee esittää näyttöä väitteidensä tueksi. 

Tapauksessa vastaaja oli muun muassa kertonut, että hänen perheessään oli neljä ajokortillista jäsentä ja autoa käytti perheenjäsenten lisäksi satunnaisesti myös useampi perheen ulkopuolinen henkilö. Mahdollisesta perheenjäsenen tai ulkopuolisen käyttämisestä kertominen ei kuitenkaan ollut riittävää, vaan auton omistaja joutui itse vastaamaan valvontamaksusta ja oikeudenkäyntikuluista.

Linjaus sopii suoraan tekijänoikeuden valvontaan ja vahvistaa Hedman Partnersin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kannan**, että kirjeen saaja on ensisijaisesti vastuussa liittymästään tehdyn tekijänoikeuden loukkauksen selvittämisestä ja kirjeensaajan on annettava selvityksensä tueksi riittävät todisteet. 

Markkinaoikeus on antanut jo Hedman Partnersin valvontaa koskevassa asiassa samanlaisen linjauksen 18.12.2019.

*Ratkaisun KKO 2026:24 kohta 8.

** Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat suositukset tekijänoikeuskirjeiden ja -menettelyjen hyviksi käytännöiksi kohta 11.